Faktaa:
- Helkama Bica on osa Helkama Emotor -konsernia.
- Valmistaa laiva- ja telecom-kaapeleita, lisäksi asiakkaille räätälöidyt ratkaisut
- Myynnistä 85 % vientiä noin 40-50 maahan
- Helkama Bicalla on tehtaat Hangossa, Kaarinassa ja Shanghaissa.
- Helkama Bica-konsernin liikevaihto oli koronavuonna 2020 noin 58 miljoonaa, vuosi 2021 näyttää nostavan liikevaihdon vuoden 2019 tasolle 70 milj. euroon.
- Henkilöstöä on Suomessa 190 ja Kiinassa 50. Kaarinassa on 130 ja Hangossa 60 henkilöä.
- www.helkamaemotor.fi
- www.helkamabica.com
Satu Helkama ja Mikko Mattila esittelevät Harri Virralle Helkama Bican tehdastiloja.
Toimitusjohtaja, yritysasiamies Niina Sjöholm ja kaupunginjohtaja Harri Virta (kuvassa oikealla) haastattelevat Helkama Emotorin toimitusjohtaja Satu Helkamaa (vasemmalla) ja Helkama Bican toimitusjohtaja Mikko Mattilaa (keskellä).
Historia
Niina: Ihmisiä kiinnostavat tarinat yritysten takana. Helkamahan on perheyritys. Mikä sinun tarinasi yrityksessä on Satu?
Helkama Emotorin toimitusjohtaja Satu Helkama.
Satu: Olen ollut vuodesta 2005 alkaen päätoimisesti tässä perheyrityksessämme.
Isäni ilmoitti hyvissä ajoin, että vuosi 2005, jolloin Helkama täyttää 100 vuotta, on hänen viimeinen vuotensa yrityksessä. Näin hän antoi meille kahden sisareni kanssa aikaa miettiä, millä tavoin yritystoimintaa halutaan jatkaa.
Sukupolvenvaihdosta tehtiin sitten parissa erässä, ja tulimme sisarteni kanssa osaomistajiksi ja sitä kautta hallitustyöhön ja tutustumaan yrityksen asioihin. Vuoteen 2005 mennessä oli jo kirkastunut, että konserni halutaan pitää perheyrityksenä, ja että omistajista ainakin jonkun olisi hyvä olla mukana yrityksen päivittäisissä toiminnoissa. Siitä asti olen ollut hallitustehtävissä ja vuodesta 2010 alkaen konsernin emoyhtiön toimitusjohtajana.
Liiketoiminnassa meillä on perheen ulkopuoliset toimitusjohtajat, jotka kantavat ison vastuun ja oikeasti pyörittävät bisneksiämme. Me omistajat olemme jonkun verran taka-alalla ihan tarkoituksella.
Niina: Mikä tämä Helkama ”Bica” on?
Satu: Vuodesta 1905, jolloin yritys perustettiin, aina 80-luvun puoliväliin asti, kaikki Helkaman toiminnot olivat yhdessä yhteisessä omistuksessa. Omistajina olivat ukkini ja hänen veljensä.
Vuonna 1986 yhtiön toiminnot jaettiin kolmen veljeksen kesken, ja meidän sukuhaaralle tuli yhtiöstä se osa, jossa oli polkupyörät ja kaapelit. Tälle osalle keksittiin nimilyhenne Bica, joka tulee sanoista bicycles and cables – eli polkupyörät ja kaapelit. Nyttemmin polkupyöräliiketoiminta on konsernissa eriytetty omaan yhtiöönsä eikä Helkama Bicalla ole enää mitään tekemistä polkupyörien kanssa. Nimi Bica oli kuitenkin jo vakiintunut kaapeliasiakkaiden mieliin, eikä sitä ollut järkevää muuttaa. Polkupyörät ovat nykyään sisaryhtiö Helkama Veloxin alaa.
Harri: Alkoiko Helkaman toiminta kaapeleista, vai miten järjestys meni?
Satu: Kaapeleita on alettu tehdä vasta vuonna 1964. Siinä vaiheessa Helkamalla oli Hangossa radio- ja televisiotuotantoa ja alettiin valmistaa siihen soveltuvia kaapeleita. 1970-luvun alussa, kun radio- ja tv-tuotanto loppui, alettiin valmistaa puhelinkaapeleita. Ja kun sitten ruvettiin miettimään kansainvälistymistä, todettiin, että laivateollisuus on kansainvälinen ala, ja niin alettiin kehittämään tuotteita sinne. Sitä kautta meistä tuli vientiyritys. Puhelinkaapeleita tehdään tavallaan jälleen, mutta nykyään langattoman verkon tarpeisiin. Maailmalla on noin 60 eri maassa noin 200 000 mastoa, joissa on Helkaman hybridikaapelit. Helkaman toiminta 115 vuotta sitten alkoi ompelukoneiden, rautasänkyjen ja polkupyörien myymisestä.
Niina: Miksi tehtaan paikaksi valikoitui Kaarina?
Satu: Kaarinaan on tultu vuonna 2000. Aikaisempi toimitilamme tällä seudulla oli Turussa Kalevantiellä. Kiinteistö ei ollut alun perin teolliseen käyttöön suunniteltu ja tilat olivat ahtaat, epäkäytännölliset ja useammassa kerroksessa. Tuotannossa on pitkiä linjoja ja tarvitaan avaraa tilaa.
Näin laivakaapelien valmistajana, suurimpana asiakkaana Turun telakka, sopivaa tilaa tai tonttia etsittiin nimenomaan tältä seudulta. Kaarinasta löytyi sitten sopiva tehdaskiinteistö tyhjillään. Reilut 20 vuotta on täällä jo viihdytty.
Helkama Bican tehtaalla Kaarinassa.
Tuotanto
Harri: Teettekö tuotteita projektikohtaisesti tilauksen mukaan, vai teettekö tuotteita, jotka sitten menevät tukkureille?
Helkama Bican toimitusjohtaja Mikko Mattila.
Mikko: Molemmilla tavoilla teemme, eli on nämä isot projektit, mutta sitten teemme yleisimpiä tuotteita myös varastoon, jolloin tuotteita pystytään toimittamaan tukkureille ja sähköliikkeille päivän-kahden toimitusajalla.
Mietimme aina myös kehitystä ja miten päästään pidemmälle arvoketjussa. Suunnittelun alla on esimerkiksi kaapelisarjoja. Tällöin kytkentöjä ei tarvitse tehdä itse kohteessa.
Helkama Bicassa valmistetaan pääasiassa laiva- ja telecom-kaapeleita.
Niina: Onko teillä kilpailua täällä kotimaassa?
Mikko ja Satu: Suomessa on muutama kaapelifirma, mutta kyllä meidän varsinaiset kilpailijat ovat suuria kansainvälisiä kaapelinvalmistajia.
Rekrytointi
Niina: Helkama Bica on tärkeä työllistäjä Kaarinassa. Onko teillä haasteita rekrytoinneissa?
Mikko: Se lähtee tietysti bisneksen tarpeista, mikä rekrytoinnin tarve on. Vuonna 2019 meillä oli bisneksessä huippuvuosi ja silloin rekrytoitiin paljon. Aikaisemmin oltiin aika paljon luotettu rekrytointifirmoihin, mutta 2019 osallistuttiin rekrytointimessuille Turun messukeskuksessa. Sieltä saimme ihan hurjan määrän työhakemuksia. Sitä kautta nostettiin myös tietoisuutta meistä työnantajana. Sittemmin Kaarinassakin on järjestetty rekrymessuja ja olemme osallistuneet täälläkin.
Niina: Olemme tosiaan järjestäneet muutamat rekrymessut Kaarina-talolla ja lisäksi yhdet virtuaaliset messut. Erityisesti nuoret työnhakijat osallistuvat kyllä niihin, kovempi työ on saada paikalle työnantajia.
Mikko: Turun rekrymessuilla kiinnitti huomiota se, että varsinaisia suoraan rekrytoivia työnantajia ei ollut kovin montaa, vaan sielläkin oli valtaosa rekrytointifirmoja.
Satu: Meidän kokemus on se, että rekrymessuille tulevat työnhakijat ovat oikeasti kiinnostuneita löytämään töitä.
Mikko: Tänä vuonna meillä on ollut parikymmentä kesätyöntekijää, heitä työllistetään tässä loppuvuonna vielä.
Satu: Kesätyöntekijät ovatkin ajan saatossa olleet meille tärkeitä, sieltä on paljon kasvanut hyviä vakituisia työntekijöitä.
Niina: Edellytättekö jotain koulutusta tuotantotyöntekijöiltänne, vai ratkaiseeko asenne?
Mikko ja Satu: Kokemus teollisuustyöstä on tietenkin etu, mutta tiettyä koulutusvaatimusta ei ole, meillä on työntekijöitä hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Työtä tekevä ja oppimisen haluinen ihminen, joka on vielä käsistään kätevä, pärjää varmasti.
Satu ja Mikko: Koronatilanne iski kyllä meihinkin viime vuoden keväällä. Laivanrakennus, investoinnit ym. olivat jarrut päällä jonkun aikaa. Kansainvälisessä toiminnassa oman hankaluutensa toi se, ettei päässyt matkustamaan, eikä tekemään uusasiakashankintaa. Onneksi tilanne lähti sitten paranemaan yllättävänkin nopeasti.
Kestävä kehitys
Niina: Kaikki tahot joutuvat nykyään miettimään ja suunnittelemaan asioita kestävän kehityksen kannalta. Miten nämä asiat näkyvät teidän yritystoiminnassanne?
Satu ja Mikko: Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat yksi strategiatyömme aiheista. Monia asioita on jo tehty, mm. kierrätyksen ja energiankäytön suhteen, ja Kaarinan tehtaalle on vaihdettu led-valaistus. Kaapelinvalmistuksessa käytetyt materiaalit eivät ole terveydelle haitallisia eikä valmistuksesta aiheudu päästöjä.
Harri Virta: Kaarinan kaupungilla on tuore ilmasto-ohjelma, jonka melko haasteellisena tavoitteena on, että Kaarina olisi ensimmäinen kaupunki, jossa EU: n tavoitteet oikeasti toteutuvat.
Satu: Mitä se edellyttäisi kaarinalaisilta yrityksiltä?
Harri: Itse teollisuustuotanto ei kuuluu kaupunkien seurantaan, se on erillinen oma seurantansa, mutta esim. yritysten liikenne taas kuuluu. Sähköajoneuvot parantaisivat lukuja, myös toimitilojen koko vaikuttaa ja tehokas tilankäyttö. Kaupungin puolelta voi mainita esimerkkinä, että Kaarina-talon toimisto-osassa on neliöihin nähden kaksinkertainen määrä henkilöstöä vanhoihin tiloihin verrattuna.
Niina: Meillä on ollut myös ympäristöministeriön rahoittama Kaarinan yritysten ilmastoteot –hanke yhteistyössä Valonian kanssa. Hankkeessa yrittäjiä koulutettiin miettimään oman yrityksen kannalta, millaisia asioita pitää huomioida. Yritykset voivat myös tuoda kestävän kehityksen aspektin omaan markkinointiinsa. Jollain aikavälillä voi vaikuttaa myös esim. rahoituksen saantiin, että yritys huomioi kestävän kehityksen.
Satu ja Mikko: Hangossa meillä on pyörätehtaalla aurinkopaneelit katolla, joten osa tehtaalla käytettävästä energiasta tulee uusiutuvasta energiasta. Kaarinassa uudistuksia rajoittaa jossain määrin se, ettei kiinteistö ole oma, vaan olemme vuokralaisena.
Yksi mahdollisuus huomioida ympäristöasioita on myös kuljetustapojen valinnassa, miettiä miten tuotteemme kuljetetaan maailmalle, onko kuljetusliikkeellä esimerkiksi mahdollisuus tarjota kuljetusta kaasurekoilla. Vastuullisuutta voidaan edistää myös kaapelien painolla, sillä laiva kuluttaa vähemmän polttoainetta, kun se on kevyempi.
Kuparia voi kierrättää ikuisesti.
Harri: Ovatko raaka-aineenne kierrätettäviä?
Mikko: Ne ovat täysin kierrätettäviä. Kuparia esimerkiksi voi kierrättää ikuisesti ja muoviakin voi kierrättää.
Satu: Myös se, että tuotteet ovat kestäviä, on kestävää kehitystä.
