”Einstein: ”ainoa oikea tiedonlähde on kokemus””
- Karlex Oy
- Yrittäjät: isä Karl-Magnus Spiik ja poika Karl-Johan Spiik
- Perustettu 2014
- www.karlex.fi
Karl-Magnus Spiikin tuntee tai tietää moni kaarinalainen. Olet liikkeenjohdon konsultti (LJK ry), johtamisen ja henkilöstön valmentaja ja olet vuosikymmeniä vetänyt omaa yritystä Karl-Magnus Spiik Oy:tä. Nyt Karlex Oy:n johdossa on poika Karl-Johan Spiik. Ennen kuin mennään tarkemmin yrityskuvioihin niin mikä sinut sai innostumaan konsultoinnista?
Karl-Magnus: Pääsin Turun nuorkauppakamariin ja pelkäsin esiintymistä, mutta siellä sain siihen sekä treenaamista että kannustusta. Neljässä vuodessa hakeuduin Suomen nuorkauppakamarien puheenjohtajaksi. Tero Kauppinen helsinkiläisestä konsulttitoimistosta, nykyinen VIA Group, kysyi kiinnostaisiko konsulttiura. Kiinnostihan se ja kolme vuotta olin heillä aluepäällikkönä. Ensimmäisen kirjan kirjoitin, kun osallistuin Postin liikekirjakilpailuun ja voitin sen. Urani alussa tärkein asiakkaani oli TS-Yhtymä. Sekin kontakti tuli nuorkauppakamarin kautta. Aloitin liiketoiminnan yli 35 vuotta sitten. Silloin ei aiheesta ollut tieteellistä tutkimusta tai käytännönläheistä teoriaa, joten olen hankkinut osaamiseni pääosin keskittymällä huolella ja täyttämällä asiakkaiden tarpeet – jopa yrityksen ja erehdyksen kautta.
Einstein: ”ainoa oikea tiedonlähde on kokemus” siis se mikä oikeasti tapahtuu elämässä ja luonnossa.
Entä Karl-Johan, mikä on sinun taustasi ja miten päädyit yrittäjäksi?
K-J: Olen pitkänlinjan koodari, sittemmin it-arkkitehti ja nykyään teknologiakonsultti. Työni oli Microsoftin tuotteiden parissa ja tarvitsin kanavan, jonka kautta toteuttaa muita töitä.
Airiston nuorkauppakamarissa 2013 olin tehnyt WordPress-sivuja ensin omalle kamarille, sitten aluevirassa 2014 Etelä-Suomen alueelle ja lopuksi autoin koko Suomen nuorkauppakamareita. Mutta kun kyselyitä sivujen teolle tuli enemmänkin, oli helpompaa perustaa yritys. Vuonna 2014 perustin oman yrityksen, Karlex Oy:n. Verkkosivujen lisäksi innostuin drone-kuvauksista muutamaa vuotta myöhemmin. Olen jonkun verran kouluttanut ketteristä projekteista ja nykyään keskityn itseohjautuviin tiimeihin ja organisaatioihin.
Siirryin täyspäiväiseksi yrittäjäksi elokuun alusta. Toimin nyt täysin omaan laskuun teknologiakonsulttina. Tämä tarkoittaa, että voin neuvoa asiakasta, toimia eri rooleissa ja haastaa asiakkaan tarve pohtimalla, mitä ongelmaa ollaan oikeasti ratkaisemassa – en vain toimita tilattua ratkaisua. Isä on kouluttanut johtajuutta ja minä olen urani alkuvaiheilla keskittynyt it-puoleen, nykyään jaettuun johtajuuteen. Mielestäni hyvä johtajuus yhdistää sekä teknistä asiantuntijuutta että ihmisasiantuntijuutta – joko henkilön tai itseohjautuvan tiimin muodossa.
Miten te toteutitte sukupolvenvaihdoksen?
K-M: Alkuperäinen suunnitelma oli perinteinen sukupolvenvaihdos. Mutta käytännössä siirto on tapahtunut siten, että poika perusti oman yrityksen ja siirsin liiketoimintani sinne. Alkuun oli ongelmia, kun ajattelimme, että hän jatkaisi toimintaani. Mutta hän on taitava IT-osaaja ja on tärkeää, että jokainen voi työssään toteuttaa intohimoaan. Se kantaa pitkälle. Poika kulkee omaa tietänsä ja jatkaa isän osaamista vain siltä osin kuin ne ovat osittain päällekkäin ja siitä on hänelle hyötyä. Isä jatkaa konsultointi- ja valmennustyötä. Uutena asiana on osaamisen siirtäminen verkkokursseihin. Tuloksellinen yhteistyö ja aito ihmisten johtaminen on ja tulee aina olemaan ajankohtainen. Jatkan työtäni niin kauan kuin intohimoa ja energiaa löytyy. Eivätkä ne tunnu olevan hiipumassa – päinvastoin.
K-M: Monesti yritysten sukupolvenvaihdoksissa, laajentamisessa, johtamisen ja toimintatapojen muutoksissa keskitytään liikaa vain konkreettiseen liiketoimintaan. Henkilöstö unohdetaan ja sitten syntyy ongelmia, kun paperilla suunniteltu ei toimikaan käytännössä. Organisaatio ei opi, ihmiset oppivat.
K-J: Nykyinen innostukseni yhteisöohjautuvuudesta ja itseorganisoitumisesta on vihdoin osunut samaan lokeroon isän osaamisen kanssa. Isä on puhunut samoista asioista jo vuosia, nyt maailma on tullut perässä ja näistä on tullut yleisiä käsitteitä. Niitä löytyy mm. organisaatiopsykologian saralla ja uusinta on Teal-teoria, jonka ympärille järjestämäni #itseorganisoituvuus-meetupit keskittyvät. Tässä on aivan selkeä kapulanvaihdon paikka, nyt kumpikin miestä puhuu samasta asiasta ja keskittyy organisaatioiden sisäiseen työskentelyyn ja johtamiseen.
Teillä on melkein sama nimi vaikka Karl-Johan luo omaa linjaa ja teillä on eri tuotteet, niin koetteko, että Karlex nimi johtaisi ”harhaan”?
K-J: En koe. Hyvät kokemukset siirtyvät eteenpäin ja voin ratsastaa isäni hyvin tehdyllä työllä. Muutenkin yrityksen nimen perusteella moni luulee, että yritys on lakifirma. Jos joku ei kunnolla katso nimeä, ei hän oikein tiedä mitä on edes ostamassa.
K-M: Nimestä on enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka moni voi sekoittaa meidät, mutta kummankin osaamisen arvostus ja luottamus laadukkaaseen työhön on korkealla tasolla.
Miten vallitseva korona-aika on vaikuttanut toimintaanne?
K-M: Minun työni loppuivat kokonaan. Voimani on ryhmien sparraaminen, asenne- ja toimintatapamuutokset, joita ei voi tehdä etänä. Yritykset keskittyivät ymmärrettävästi perusliiketoimintaan eikä ihmisten johtaminen ja yhteistyö silloin ollut keskiössä. Nyt tosin on entistä voimakkaammin noussut keskusteluun ja myös tutkimuksissa tullut esiin työssäjaksaminen. Yrityksissäkin tämä tiedostetaan, mutta siihen ei haluta panostaa. Voisin jopa väittää, että yrittäjät eivät usko, että asiaan voi oikeasti vaikuttaa. Tällä hetkellä löytyy apua verkkokursseistani, joissa teorian lisäksi on käytännön harjoituksia.
K-J: En ollut vielä koronan alkaessa itsenäinen yrittäjä, mutta päivätyössä kiire kasvoi, kun yritykset heräsivät digitaalisiin palveluihin. Isän töiden menetyksen takia haimme Business Finland -rahoitusta ja teimme ensimmäisen yhteisen projektimme, jossa aloimme suunnittelemaan verkkokursseja. Koronan takia olen nyt täysipäiväinen yrittäjä, uskalsin kokeilla ja lähteä päivätyöstäni toisen palveluksessa.
Isä tunnetaan, ja pystyt hyödyntämään tätä tunnettavuutta. Sinun oma osaamisesi on vahva ja tiedät oman yritystoiminnan hyvin, mutta tietävätkö asiakkaat sen?
K-J: Tämän kuun alussa olen aloittanut täyspäiväisenä yrittäjänä. Olen tuore yrittäjä, ja tässä on tietynlainen liukuma menossa omassa alassa. Teen pääosin teknisiä it-hommia tai scrummasterointia (ketterän projektin johtaminen). Tarkoitus on mennä (konsultointi)puolelle ja käyttää hyväksi 20 vuoden kokemustani it-alalta. Kaikki on nykyään it:tä ja koen, että vahva tekninen taustani herättää it-alan henkilöissä luottamusta puhuessani johtajuudesta ja tiimityöstä. Minulla ei ole mahdollisuutta lähteä tekemään täysipäivästä konsultointia heti, koska se vaatii parin vuoden markkinoinnin, jotta ihmiset ymmärtävät mitä nykyään teen. Laskut pitää saada maksettua. En koe ongelmaa liukumassa. Nyt alammekin selvittämään, että voisinko tarjota omia palveluitani isän asiakkaille.
K-M: Olen pääsääntöisesti tarjonnut palveluitani keskisuurille yrityksille. Ne ovat kiinnostuneita sekä ihmisten hyvinvoinnista että digitalisaatiossa mukana pysymisestä. Sikäli asiakaskuntani saattaisi olla hyvinkin kiinnostunut myös Karl-Johanin tarjoamasta osaamisesta.
K-J: Tekniset IT-työt eivät enää haasta minua. Haluaisin tässä sukupolvenvaihdoksen myötä alkaa kouluttaa yhteisöllistä johtamista. Olen innostunut modernista työelämästä, yhteisöohjautuvuudesta sekä itseorganisoitumisesta. Olen toteuttanut jo itseohjautuvan tiimin mallin vuosi sitten ja valjastanut sen verkkokurssiksi. Isä on tehnyt liki 40 v. työtä valmentajana ja yksinyrittäjänä ja minä taas olen tehnyt työurani tiimiläisenä. Siinä on aivan eri lähtökohdat.
Te olette selvästi molemmat vahvoja persoonia
K-J: Isä on tottunut menemään ryhmiin ottamaan johtajuutta ja tässä kahdenkeskisessä kanssakäymisessä minun on hyvin vaikea välillä saada luottamusta johtajana tai arvoa omille mielipiteille. Kun roolit on ollut isä ja poika niin sitä on vaikea muuttaa. Yritän pitää erillään työn ja vapaa-ajan. Viikonloppuna ei jutella työasioista ja isän luo voi tulla myös ”kylään” eikä silloin jutella työasioista. No välillä se lipsuu.
K-M: Siperia opettaa kuten ennen aikaan sanottiin eli kohtaamalla tilanteet ja harjoittelemalla kaikkea voi oppia.
