Heinäkuun yritys on Lyhdyn Tila

”Asiakkaistamme puolet tulee ulkomailta, jopa Uudesta-Seelannista saakka.”

• Lyhdyn Tila
• Yrittäjäpariskunta: Anni Riihihuhta ja Jami Riihihuhta
• Majoituspalvelut, ryhmämatkailu, kokouspalvelut, aktiviteetit ja elämyspalvelut sekä maatalous
• Perustettu 1917, sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2020 ja nyt vastuussa neljäs sukupolvi.
• http://lyhdyntila.fi/

Haastattelija: Niina Sjöholm, Kaarinan Kehitys Oy

Haastateltavana: Anni Riihihuhta ja Jami Riihihuhta

 

Mitä yrityksenne tekee?

Jami: Matkailupalvelun alla on majoituspalvelut, ryhmämatkailu, kokouspalvelut, aktiviteetit ja elämyspalvelut sekä pienimuotoisesti catering.  Alussa ajatuksena oli, että saman katon alla tuotettaisiin kaikki palvelut itse, mutta nyt kun kokemusta on kertynyt, olen oppinut, että verkoston hyödyntäminen ja alihankkijoiden kanssa yhteistyö on monelta kannalta katsottuna hyödyllisempää.

Anni: Esimerkiksi isompien ryhmien cateringia ei tuoteta itse.

Jami: Matkailupalvelun lisäksi meillä on peltoviljelyä ja kotieläintoimintaa.

Anni: Hoidettavana alueena meillä on tänä vuonna 80 hehtaaria. Peltoa on noin 31 hehtaaria ja loput alasta ovat ranta- ja metsälaitumia.  Sokerijuurikas on meidän peltoviljelyn päätuote. Sokerijuurikasta on meidän tilalla viljelty yhtäjaksoisesti siitä saakka, kun sitä Suomessa on viljelty, eli vuodesta 1917. Olemme olleet mukana kokeilemassa uusia lajikkeita ja olemme investoineet myös koneisiin ja laitteisiin. Olemme molemmat opettajina päivätöissä ja kesäkausi menee tilan töissä. Vuokraustoimintaa on toki talvikaudellakin, mutta se luonnostaan hiljenee verrattuna kesäkauteen.

 

Miten asiakkaat ovat löytäneet teidät?

Jami: Meille ei juurikaan tule asiakkaita ex tempore –käynnille vaan asiakkaat tekevät etukäteen varauksen. Mutta kun on kerran tullut käymään niin usein tulevat kyllä uudestaan. Meillä on paljon vakioasiakkaita ihan ulkomailtakin.

Jami: Ryhmä- ja yritysmatkailu keskittyy lomakauden molemmin puolin, eli huhti-toukokuulle ja syksyllä elo-syyskuulle. Kesällä taas yksityiset matkailijat työllistävät meidät. Nyt korona-aikaan yritystapahtumat ja ryhmämatkat vähenivät. Meillä on mahdollista majoittua pidempiäkin aikoja, koska jokaisessa huoneessa on minikeittiö.

Anni: Korona-aika osoitti nettiyhteyden tärkeyden. Majoittuvilla oli tarve osallistua nettikoulutuksiin ja -palavereihin. Meille tulee valokuitu ja huoneissamme on käytettävissä 100Mbit/s verkkoyhteys.

Jami: Asiakkaistamme puolet tulee ulkomailta, jopa Uudesta-Seelannista saakka. Eli emme voi keskittyä vain kotimaanmatkailuun.

Paljonko teillä on asuntoja täällä?

Jami: Tällä hetkellä meillä on kuusi asuntoa ja enemmänkin saisi olla. Jos tulee esim. 20-30 henkilön ryhmä kokoustamaan, ja haluaisivat yöpyä, niin pitäisi olla vähän enemmän majoituskapasiteettia.

Anni: Toisaalta talvikaudella se isompi kapasiteetti kääntyy kulueräksi. Sesonki on aika lyhyt.

 

Tarjoatteko täällä ruokailumahdollisuuden?

Anni: Meillä ei ole ammattilaistason keittiötä, joten emme pysty tarjoamaan omia ruokailupalveluita. Meillä on grillikatos vapaasti käytettävissä ja huoneissa on tosiaan minikeittiöt. Ryhmille järjestämme cateringin alihankintana Kaarinalaisen ravintolanyrityksen kanssa. Meidän asiakkaat ovat pääsääntöisesti ns. omatoimimatkailijoita.

Jami: Pienemmille ryhmille olemme itsekin tehneet tarjoilut ja kokoustarjoilut saamme järjestymään. Muutamille yritysryhmille olemme järjestäneet esimerkiksi grillikatokseen tarjoilut, mutta sadan hengen ryhmille emme lähde itse tekemään tarjoiluja.

Anni: Yhteistyökumppanien kanssa saamme räätälöityä kullekin sopivan paketin.

 

Miten paljon teette yhteistyötä muiden kaarinalaisten yrittäjien kanssa

Jami: Meidän filosofiana on käyttää paikallisia ja erityisesti pieniä toimijoita. Pienet toimijat ovat joustavia ja yhteistyökykyisiä ja heiltä saa henkilökohtaista palvelua. Esimerkiksi pyykkihuollossa käytämme kaarinalaista pesulaa ja yhteistyömme on ollut erittäin toimivaa. Matkailualan muiden toimijoiden kanssa markkinoimme toinen toistemme palveluja. Mikäli meillä ei ole tarjottavaa niin haluamme kuitenkin saada asiakkaat pysymään alueella.

Anni: Jokainen toimija tarjoaa vähän erityyppistä palvelua, eikä me sen vuoksi kilpailla keskenämme. Pikemminkin koitamme hyödyntää toistemme palveluita ja tehdä yhteistyötä. Toiset keskittyvät esimerkiksi ravintolapalveluihin ja ryhmämatkailijoihin ja me taas keskitymme majoituspalveluihin.

Jami: Yhteistyö ei meillä rajoitu pelkästään matkailupuoleen, vaan maanviljelyksessä käytämme paikallisia kuljetusyrityksiä ja myös koneiden korjaus pyritään teettämään lähialueen yrityksillä.

Anni: Hyödynnämme myös edellisen sukupolven verkostoja, monet yhteistyösuhteet on solmittu jo ennen meitä.

 

Te olette nyt vuoden toimineet yrittäjinä tässä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Minkälainen prosessi vaihdos oli?

Jami: Omistajanvaihdos on pitkä prosessi ja meidän tapauksessa piti esimerkiksi odottaa, että edelliset omistajat ovat eläkeiässä. Ei pidä myöskään unohtaa henkistä prosessia. Ei puhuta pelkästään liiketoimintakaupasta, kun puhutaan sukupolvenvaihdoksesta. Meillä oli Pro Agrian kautta omistajanvaihdosasiantuntija apuna vaihdoksessa.

Anni: Meillä yhdistyy peltoviljely, karjatalous ja matkailu, eli sellainen palapeli, että asiantuntijan mukana olo oli ehdottoman tärkeää. Ensimmäiset keskustelut omistajanvaihdoksesta käytiin edellisen sukupolven kanssa noin 15 vuotta sitten. Pitkä prosessi mahdollisti sen, että me molemmat olemme kouluttautuneet ja olemme nytkin päivätöissä opettajina.

Anni: Jo minun isoisäni ja isäni ovat sanoneet, että yrityksen pitää seistä kolmella jalalla. Meilläkin tosiaan on pellot, karja ja matkailu, eli jos yksi menee niin toiminta ei kaadu. Ja meillä on lisäksi vielä opettajantyön tuoma turva.

Jami: Sukupolvenvaihdoksen jälkeen meillä on ollut ja on edelleen käynnissä haastava työ uudistaa, nykypäiväistää ja kehittää tuotantoa ja toimintaa.

Anni: Meillä on päärakennuksessa nyt remontti menossa ja yritetään sitäkin saada oman näköiseksi. Omistajanvaihdoksen onnistumisen salaisuus piilee siinä, että osaa hyödyntää edellisen sukupolven tietotaidon, mutta tuo siihen oman näkemyksen ja nykyaikaistaa toimintaa. Kumpaakaan ei voi olla ilman toista. Esimerkiksi me olemme tuoneet nykytekniikkaa ja tiedämme, mitkä nykyajan tarpeet ovat, ja sitten taas, jos meille tulee viljelysten kanssa joku pulma, niin mietitään yhdessä vanhan isännän kanssa mitä esimerkiksi peltojen kanssa voisi tehdä. Vanha sukupolvi on korvaamaton apu. He ajavat pellolla traktoria edelleen, ovat lapsenvahteina ja lämmittävät matkailijoille saunaa, jos emme ole paikalla.

Jami: Meidän molempien vanhemmat elävät ja hengittävät tätä meidän tilannetta ja haluavat aina olla auttamassa.

Anni: Sukupolven vaihdoksessa tulee se hetki, kun vanhemmat seuraavat, että kantaako siivet. Ja kun pienet asiat ja muutokset onnistuvat, niin luottamus uuteen sukupolveen kasvaa pala palalta. Hetkessä se ei tapahdu. Tiesimme, mihin ryhdyimme, mutta kyllähän tämä on raskas elämäntapa. Me kaksi pyöritämme aktiivisesti tätä toimintaa ja vanhempamme ovat apuna, mutta työmäärällisesti tämä työllistäisi kyllä vielä useammankin. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on todella tärkeää. Meillä on sellaisia työntekijöitä, joita voimme kutsua tarvittaessa kiireavuksi. Saimme myöskin useita kesätyöhakemuksia, vaikkemme edes hakeneet kesätyöntekijöitä. Mutta se on kiva, että meille on aina porukkaa tulossa.

Minkälaiset kehitysnäkymät teillä on?

Jami: Menee vähintään viisi vuotta, että saadaan maatila- ja matkailutoiminta sellaiseen tilanteeseen, kuin olemme ajatelleet. Kehitystyö on tietysti jatkuva prosessi ja tulevaisuuteen katsotaan jopa yli sukupolvien.

Anni: Olemme luonteeltamme sellaisia, että asioiden pitäisi tapahtua nyt, tehokkaasti ja heti. Mutta kyllä kehitystyö ottaa aikansa. Investoinnit pitää jakaa useammalle vuodelle. Kehitystyössä pitää huomioida myös kuormittavuus ja oma jaksaminen.  Tavoitteenamme on kehittää maatilaa vähemmän fyysisesti ja henkisesti kuormittavaksi. Edellisille sukupolville tilan pyörittäminen on ollut hektistä ja fyysisesti erittäin raskasta.

Jami: Kun opetan ja pyöritän matkailutoimintaa, niin ideoita on miljoona. Kyllä tämä meidän ympäristömme antaa hyvät mahdollisuudet kestävän toiminnan kehittämiselle. Olemme luontoarvoiltamme tosi ympäristöystävällisiä ja maatalouskin on siirtymässä vielä enemmän kestävän kehityksen suuntaan.

Anni: Kestävä ja ympäristöystävällinen maatilatoiminta tukee kestävää matkailuliiketoimintaa ja päinvastoin.

Jami: Energiatehokkaat pikkumökit hyvillä toiminnoilla ovat suunnitelmissa, mutta oma jaksaminen ja pääoman tarve jarruttavat isompia suunnitelmia.

Anni: Missään nimessä mitään mökkikylää emme tänne halua. Haluamme, että vieraat kokevat tulevansa ”meille kylään”, ja nauttimaan maatilan elämästä. Kyllä asiakkaat kirjoittavatkin palautteissaan, että arvostavat luonnonläheisyyttä ja rauhaa. Eli sekään ei puolla mökkikylän perustamista.

Jami: Jotkut yritykset saattavat tavoitella maksimaalista tuottoa, mutta meille se ei ole tärkein kriteeri. Jatkuvuus ja elämäntapa ovat meille tärkeitä.

Anni: Perheyrityksessä pitää myös miettiä jo sitä seuraavaa sukupolvea. Yritys pitäisi antaa parempana ja kehittyneempänä aina seuraavalle. Takapakkia ei saisi mennä. Kyllä se luo painetta.

 

Näettekö mahdollisia kasvun esteitä?

Anni: EU:n maatalouspolitiikka ja CAP27 rahoitusneuvottelut luovat epävarmuuden ilmapiirin. Ne ovat taas muuttumassa ja se herättää kysymyksen, mihin uskaltaa investoida.

Jami: Matkailupuolen kapasiteetin laajentaminen vaatii paljon pääomaa, joten investointipäätöksiä pitää harkita todella tarkkaan. Kannattavuus määrittää ja rajoittaa investoinneissa. Toki riippuu mitä yrittäjä tavoittelee, haluaako panostaa, että liiketoiminta olisi mahdollisimman kannattavaa, vai panostaako siihen, että liiketoiminnan pyörittämisestä tulee helpompaa. Parhaimmillaan investoinnit parantavat kannattavuutta, laatua sekä yritystoiminnan pyörittämistä. Ne ovat valintoja.

 

Onko työvoimatarpeita?

Jami: Työtä riittäisi, vaikka kymmenelle hengelle sesonkeina.

Anni: Meillä lisähaastetta luo maanviljelyn ja matkailun yhteen sovittaminen.

Jami: Sesonkiaikana meillä on 2-3 kesätyöntekijää. Meidän liiketoiminta on niin hajautunutta, että se luo haastetta ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle: kesällä pitäisi hoitaa matkailua, lisäksi hoitaa eläimiä sekä tehdä peltotöitä. Eli asenne ja soveltuvuus ratkaisee meillä – yrittäjämäistä asennetta pitää löytyä!

Anni: Pitää löytyä itseohjautuvuutta, koska emme aina ehdi olla opastamassa. Kesätyöntekijöiden kohdalla haasteena on, kun ensimmäisten viikkojen aikana pitäisi olla ohjaamassa. Lisäksi emme ole hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Se vaikuttaa nuorten palkkaamiseen. Meidän kesätyöntekijät kulkevat usein omalla ajoneuvolla töihin. Toki lähellä asuvat kulkevat myös pyörällä.

 

Onko teillä toiveita kaupungin suuntaan?

Jami: matkailu ei ole ollut kaupungin yrityskehityksen keskipisteenä. Matkailu on ehkä tällä hetkellä pieni toimiala Kaarinassa, mutta sillä on aivan valtava potentiaali. Mitä elinvoimaisemmaksi me alue saadaan, sitä enemmän se sataa kaikkien laariin. Matkailuyrittäjät ovat joutuneet itse ottamaan aluekehitystä kantaakseen, mikä voisi jatkossa olla Kaarinan Kehityksen tehtävä.

Anni: Meitä auttaisi esimerkiksi pyörätie tai edes polkupyöräkaista. Tie on vaarallinen ja huonokuntoinen, kyllä siinä nyt pyöräillään ja kouluryhmätkin pyöräilevät, mutta onhan se vaarallista.